Viisi murhaajaa. Viisi ihmispetoa. Ja professori, joka on tavannut heidät.
"Älä pelkää", hän kuiskaa aivan selkäni takana. "En aio tappaa sinua." Käännyn, ja hän hymyilee. Hämärässä tuskin näen hänen käsiään; näyttää siltä kuin hän pitelisi asetta. Pienen hetken kuvittelen, että hän pystyy lukemaan ajatukseni. Sitten ymmärrän tilanteen: olen pimeässä eteiskäytävässä hänen kotonaan, missä kukaan ei kuule tai näe meitä ja missä minut voisi hakata kappaleiksi ilman että kukaan saisi ikinä tietää siitä. Siksi minua voi lukea kuin avointa kirjaa. Tämähän on hänelle tuttua. Hän on tappanut ennenkin. Hän on jopa kuuluisa siitä.
Ihmispedot kertoo viiden maailmankuulun murhaajan tarinan: Charles Manson kokosi ympärilleen "Perheen" ja johti brutaaleja teurastuksia, Dorothea Puente murhasi vanhuksia ja hautasi heidät pihansa "luutarhaan". Issei Sagawa järjesti kannibaali-illallisen Pariisissa. Wayne Lo hyökkäsi kouluun Massachusettsissa, ja tanskalainen Peter Lundin katkaisi äitinsä niskan paljain käsin. Dahlén on haastatellut jokaista heistä.
Murhaajien tarinat ovat erilaisia, mutta ne ovat johtaneet samaan lopputulokseen: tuntemattomista tuli superjulkkisia, houkuttelevia aviopuolisoehdokkaita ja rahantekokoneita. Mitä jos murhaaminen onkin helpoin tie menestykseen? Miksi väkivalta kiehtoo meitä loputtomasti? Keistä ylipäätään tulee ihmispetoja?
Micael Dahlén (s. 1973) on Tukholman kauppakorkeakoulun professori, kansainvälisesti tunnettu luennoitsija ja tietokirjailija. Nyt hän tekee kuitenkin uuden aluevaltauksen: Ihmispedot on vaikuttava kirja tosielämän rikoksista. Teos ilmestyi Ruotsissa jouluna 2011 ja nousi suoraan myydyimpien kirjojen listalle.
