Jos onni potkaisee, älä potkaise sitä takaisin.
Jussin ja Riikan avioliitto on kestänyt myötä- ja vastatuulet sekä kunnon rajuilmat. On melkein ihme, että pariskunta on vielä yhdessä. Riikan sisar Hanna ei ymmärrä asiaa, ja Jussikin kaipaa vanhoihin aikoihin, joista muistuttavat enää kirjahyllyyn asetellut matkamuistot.
Kun kotona ketuttaa, sitä alkaa viihtyä työpaikalla, vaikka se olisi kaatopaikka. Sieltä Jussi tuo kotiin hylättyä tavaraa, kuten jämerän sohvan, joka yllättää sille istuvan pariskunnan. Kesän edetessä muitakin yllätyksiä ilmaantuu, ja kaatopaikan väki joutuu koville. Tapahtumien polttopisteessä Jussi alkaa pohtia, mitkä asiat hän voisi jo saatella oikeille jätteenkäsittelylavoille - ja kannattaako puhuvaa kissaa kuunnella.
Aviotärähdys on sekä humoristinen että vakava romaani kiltistä miehestä ja väärinymmärretystä naisesta. Vaikka koti olisi paha ja turvaton paikka, voi sinne olla ikävä. Kaikkea ei pidä silti sietää, ja vuosikausien asemasohvavaihe saa joskus loppua.
Roope Lipasti (s. 1970) osuu suomalaisen perhe-elämän havainnoillaan niin lähelle sisimpiä tuntojamme, että lukija alkaa epäillä Lipastin asentaneen hänen kotiinsa piilokameran.
